Eränkävijöiden neljäs kausi on tähänastisista paras
Eränkävijät palasi televisioon jo neljännen tuotantokauden jaksoilla. Vuonna 2016 alkanut tv-sarja on avannut katsojille uudenlaisen ikkunan Suomen luontoon: upeat erämaa-alueet ja vesistöt pääsevät esille ennennäkemättömän kauniisti. Päähenkilöiden luontokokemuksia seurataan onnistumisineen ja epäonnistumisineen, ja Suomen kansa rakastaa.
Eränkävijöiden suosio räjähti jo ensimmäisen kauden aikana, ja vuonna 2017 se palkittiin Kultaisella Venlalla ensimmäisenä eräaiheisena ohjelmana koskaan. Neljännen kauden ensimmäinen jakso oli esitysviikollaan Ylen katsotuin ohjelma heti uutisten ja urheilun jälkeen!
Kurkistetaanpa kulissien taakse. Miten Suomen kauneinta tv-sarjaa tehdään, ja millaisia ammattilaisia menestyssarjan takana on?
Miten Eränkävijät sai alkunsa?
Eränkävijöissä näkyy tekijöidensä rakkaus luontoon ja tinkimätön tapa kuvata sitä. Sarjan luoja ja tuottaja Teemu Hostikka muistelee kuuden vuoden takaisia ensiaskeleita:
– Kaikki alkoi Ylen Erätulilla-sarjasta, johon sain tuottaa erikoisjakson vuonna 2013. Kuvasimme Patrick ”Pata” Degermanin Etelämantereelle suuntautuvaa seikkailua.
Teemun intohimoinen suhtautuminen aiheeseen ja kunnianhimoinen tapa tehdä luontodokumentteja jäi Ylellä mieleen, ja jatko tv-tuotantojen parissa oli selvä. Syntyi Eränkävijät.
Ohjelmaa on tekemässä huipputiimi kuvaajista leikkaajiin ja jälkituotantoon. On mahtavaa tehdä töitä vuodesta toiseen tuttujen ammattilaisten kanssa.
Teemu Hostikka
Ohjaava kuvaaja pitää tarinan kasassa
Sarjan pääkuvaaja ja leikkaaja Jani Honkakoski on tehnyt Eränkävijöitä ensimmäisestä jaksosta asti. Eränkävijöiden lisäksi Jani on ohjannut mm. Ylen Akuutti-ohjelmaa sekä kuvannut Poliisit-sarjan Oulun ja Joensuun jaksoja. NTRNZ medialla Jani aloitti alkuvuodesta 2016.
– Olen pääkuvaajana vastuussa tietyn kuvauspäivän tarinasta. Luonto on arvaamaton, eikä se useinkaan taivu toiveidemme mukaisiin tilanteisiin. Huolehdin siitä, että saamme kuvattua tarpeeksi materiaalia, jotta saamme kerrottua päivän tapahtumat ehyesti ja loogisesti.
Jani maastoutuu kuvauksissa tilanteen vaatimalla tavalla. Kuva: Riikka Aaltonen
Neloskaudella sarjaa kuvasi kolme tiimiä, joilla jokaisella oli oma pääkuvaajansa. Jani oli vastuussa yhdestä, Mika Hirvonen toisesta ja Eemeli Hepola kolmannesta tiimistä.
– Oma vahvuuteni kuvaajana on, että osaan poimia reaktioita, esimerkiksi kun seurataan kahden ihmisen keskustelua.
Jani oli mukana jännittämässä ja juhlimassa Eränkävijöiden voittoa Kultainen Venla-gaalassa. Kuva: Jani Honkakoski
Nautin kuvausreissuista. Sarjan myötä minusta on tullut entistä enemmän luontoihminen, ja nykyään varmaan tulisi nopeasti kaipuu luontoon, jos kuvauksia ei hetkeen olisikaan.
Jani Honkakoski
Kuvaajat Karjalassa, kalusto Suomessa
Kuvausreissut tarjoavat välillä eksoottisia elämyksiä. Kaluston kanssa on kuljettu välillä melkoisia matkoja.
– Venäjän raja on asettanut muutamaankin kertaan haasteita meille, kun esimerkiksi dronea ei saa lennättää liian lähellä rajaa. Sitten on vain patikoitu kaluston kanssa tarpeeksi kauas, jotta lennättäminen onnistuu.
Viime kesän kuvausreissun Venäjän Karjalaan koko porukka muistaa lopun ikänsä.
Emme saaneet kuvauskalustoa rajan yli, vaikka olimme tehneet mielestämme valtavan paperirumban vaaditulla tavalla. Rajalla tulikin sitten vietettyä useampia tunteja istuen, odotellen ja tulliviranomaisille asioita selvittäen.
Jani Honkakoski
Venäjän teiden kunto pääsi yllättämään kuvaustiimin: matkanteko katkesi kahteen otteeseen rengasrikkoon. Kuva: Teemu Hostikka
Kamerat jäivät loppujen lopuksi Suomen puolelle, ja tiimi joutui turvautumaan venäläiseen lainakalustoon. Silläkin selvittiin, ja kuvaukset upealla Uhtuajärvellä ja ja Kalevalan kylässä onnistuivat lopulta hyvin.
Tuotannon koordinointi hoituu etätyönä Kuusamosta
Aivan Eränkävijät-tuotannon ytimessä pitää lankoja käsissään Sina Riikonen. NTRNZ:llä vuonna 2015 aloittanut Sina on tv-tuotannon rautainen ammattilainen.
– Oma roolini Eränkävijöissä on pitkälti editin eli leikkauspöydän ääressä. Loggaan ja raakaleikkaan jaksot, minkä jälkeen mietitään Teemun ja Janin kanssa, mitkä kohtaukset ja aiheet otetaan mukaan. Palaverin jälkeen Jani koostaa määrämittaisen jakson esimerkiksi lyhentämällä, pidentämällä tai yhdistelemällä kohtauksia. Yhden jakson tekeminen on suunnittelun ja soveltamisen symbioosi.
Luonnossa paljon vapaa-aikaansa viettävä Sina tekee nykyään työnsä pääosin Kuusamosta käsin.
Työt luonnistuvat mukavasti etänä, toki välillä täytyy poiketa Ouluun toimistolle tai muualle Suomeen tekemään live-tuotantoja. Teen Eränkävijöiden lisäksi jonkun verran monikameratuotantoja ja urheilutapahtumien gameshowta kuvaussihteerin sekä ohjaajan roolissa.
Sina Riikonen
Sina viihtyy Kuusamon luonnossa. Työt hoituvat enimmäkseen etänä. Kuva: Sina Riikosen kotialbumi
Leikkuupöydän ääressä touhuamisen lisäksi Sina kantaa materiaalivastuun sekä säätää tarvittaessa kaikkea muutakin Eränkävijät-tuotantoon liittyvää – trailereista muuhun markkinointimateriaaliin.
Äänimies säätää kosken kohinan ja koiran haukun
Eränkävijöiden äänimaailman takana on NTRNZ:n rockmies Juha Simola, joka aloitti firmassa ja Eränkävijöiden parissa vuonna 2017.
Sarjan upean tunnusmusiikin ovat säveltäneet Antti Kokko ja Veli-Matti Kananen, ja muun musiikin valinnasta vastaa pitkälti Teemu. Minun roolini on sitten kutoa musiikin ja muun äänen kokonaisuudesta hyvänkuuloinen joka jaksoon.
Juha Simola
Jokaisen jakson äänet saapuvat Juhan pöydälle raakana kuvamateriaalin kanssa. Juha valitsee kohtauksiin olennaisena kuuluvat äänet, ja siivoaa epäolennaiset tai häiritsevät pois.
– Jos kohtauksessa päähenkilöt kuulostelevat koiran haukkuvan, mutta haukku ei ole tarttunut mikrofoniin tarpeeksi selvästi, säädetään sitä äänipöydän ääressä.
Vapaa-ajallaan Eränkävijöiden äänisuunnittelija Juha laulaa, soittaa kitaraa ja tekee biisejä Owler ja Ämmät -bändeissään. Kuva: Esa Kankaala
Kohtauksesta toiseen siirryttäessä äänityöllä on myös tärkeä rooli: tarkkakorvaisimmat ovat ehkä huomanneetkin, että Eränkävijöissä jokaisella päähenkilöllä on oma musiikkinsa, jolla kohtauksen lopussa johdatellaan jo seuraavan päähenkilön seuraan.
– Säädän myös ns. ambienssin kohdalleen: esimerkiksi kosken kohinan on hyvä jatkua samalla volyymillä tasaisena kuvasta toiseen. Myös puheäänen ja musiikin voimakkuus säädetään sopivalle tasolle.
Neljäs kausi on paras tähänastisista
Janin, Sinan, Juhan ja Teemun lisäksi sarjaa on tekemässä joukko taitavia kuvaajia, graafikoita ja animaattoreita. Tekijöidensä mielestä Eränkävijöiden uudella kaudella ollaan onnistuttu monessa asiassa pääsemään uudelle tasolle. Tämä näkyy sekä tekemisessä että lopputuloksessa.
Koen, että jokaisella kaudella olemme ottaneet harppauksen eteenpäin tekemisessä, mutta varsinkin 4. kauden aikana se on näkynyt selvimmin myös lopputuloksessa. Erikoisten tai muulla tavalla mielenkiintoisten kuvauslokaatioiden lisäksi ohjelma on teknisesti parempi ja jaksojen käsikirjoitus entistä monipuolisempi.
Sina
Olen ylpeä koko porukasta: oppia on kertynyt, kantapäänkin kautta. Nyt ”mylly” pyörii hyvin: tiimistä paistaa läpi, että kukin haluaa oman henkilökohtaisen tonttinsa tehdä niin hyvin kuin mahdollista.
Juha
Kausien edetessä hienointa on ollut huomata, että pääsemme koko ajan lähemmäksi päähenkilöitämme, intiimimpiin tilanteisiin. Pääsimme neljännellä kaudella kuvaamaan esimerkiksi Sannan ja Antin luona Hopin pentulaatikon vierelle.
Jani
Olemme vuosien varrella oppineet paljon, ja neloskausi on mielestäni kaikkein paras. Se asettaa riman entistä korkeammalle, mutta aiomme ylittää sen jälleen viidennellä kaudella!
Teemu
Eränkävijöiden 4. kausi pyörii Yle TV1:ssä sunnuntaisin klo 18.15. Kaikki jaksot katsottavissa myös Yle Areenassa!
Etusivun kuva: Eemeli Hepola
Artikkelin pääkuva: Aki Huhtanen
